Juuret välittämisessä, runkona ammatillinen osaaminen ja katse kohti tulevaisuutta. Voit tutustua yrityksemme tarinaan alta. Mukavia lukuhetkiä!
Syksyinen päivä oli kääntynyt tummuvaan iltaan, kun Jomppe (Jorma Vuorma) nosti laukkunsa auton takapenkille ja istahti kuskin paikalle. Elettiin vuotta 1998. Laukkuun oli pakattu työpaperit ja vaatetta viikon työmatkaa varten. Autoa peruuttaessaan Jomppe loi vielä haikean silmäyksen keittiön ikkunaa kohti, josta vaimo katseli lähtöä pieni taapero sylissään. Jomppe käänsi auton keulan kohti pohjoista, jossa asiakkaat odottivat. Kilometrejä oli taittunut parisataa, kun vaimo soitti: lapsi itkee lohduttomasti isän ikäväänsä autotallin takana. Se puhelu oli pysäyttävä. Matkapäiviä oli viime kuukausilta kertynyt ihan liikaa. Jomppe ajoi auton tien sivuun ja mietti kotona odottavia rakkaitaan. Päätös oli helppo: tarvitaan muutos ja reissutyöt saavat loppua.
Palataan ajassa taaksepäin. Jompelle kova työn tekemisen kulttuuri oli tullut niin sanotusti äidinmaidossa. Jomppe muisteli olleensa vain 14-vuotias, kun hän sai ensimmäisen palkallisen työnsä. Hänen Raksilassa sijainnutta kotitaloansa hoitanut talonmies oli muuttanut ajasta ikuisuuteen, ja Jompesta tuli uusi talonmies. Talonmiehen työ oli hyvin palkitsevaa, sillä asukkaat kunnioittivat palvelunhaluista nuorukaista, joka ratkaisi onnistuneesti heidän asumiseensa liittyviä pulmia. Jompelle työskentely taloyhtiöiden tarjoamissa monimuotoisissa työtehtävissä ei ollut pakkopullaa, vaan se oli pikemminkin mukavaa ajanvietettä – ja saihan siitä vähän taskurahaakin. Jompen välittävä suhtautuminen asukkaisiin ja innokkuus oli kiirinyt Raksilan kortteleissa, ja Jomppe oli saanut koko ajan uusia asiakkaita. Noita aikoja oli mukava muistella, ja kipinä taloyhtiöiden palvelemiseen oli tallella vielä vuosikymmenten jälkeen.
Kun reissutyö ei ollut enää Jompelle vaihtoehto, piti löytää työ, joka jättäisi enemmän aikaa perheelle ja vapaa-ajalle. Vuonna 1999 Jompesta tuli isännöintialan yrittäjä. Alku oli työntäyteistä, mutta palkitsevaa aikaa. Yrityskaupan mukana tulleiden asiakkaiden kanssa lähdettiin yhdessä kehittämään toimintaa. Taloyhtiöiden hallitukset antoivat suosituksia naapureilleen, ja asiakkaiden määrä alkoi kasvaa. Tarvittiin lisää henkilökuntaa.
Jompen pojille Juholle ja Jounille isän jalanjäljille eli isännöitsijäksi lähteminen ei ollut itsestään selvää. Vaikka Juho oli mielikuvissaan pikkupojasta asti sovitellut itselleen sankarin viittaa poliisina, opinahjoksi valikoitui kauppakoulu. Jounin tie vei samaan kouluun. Kouluun liittyviä tehtäviä ja työharjoitteluita oli luontevaa tehdä isän yritykselle. Valmistuttuaan kauppakoulusta Jouni työllistyi kaupan alalle, ja hänelle oli avautumassa siellä mielenkiintoinen tehtävä. Hän kuitenkin empi tehtävän vastaanottamista ja keskusteli asiasta veljensä Juhon kanssa. Pohdintojen jälkeen veljekset päätyivät lähtemään isän viitoittamalle tielle perheyrityksen palvelukseen.
Juho ja Jouni opiskelivat ja opettelivat isännöintialaa kirjoista ja kursseilta sekä kantapään ja tutkintojen kautta. Jomppe siirsi viisaasti vastuuta ja valtaa heille sitä mukaa, kun luottamus heidän tekemiseensä kehittyi. Hyvin tehty työ toi lisää asiakkaita ja avasi uusia mahdollisuuksia. Kasvun myötä mietittiin yrityksen tulevaisuutta: miten yritystä halutaan kehittää ja kuinka nopeasti halutaan kasvaa vai halutaanko ylipäänsä kehittää ja kasvaa? Jomppe varoitteli, että äkkimakeaa ei tule ja pikavoittoja ei ole jaossa. Oli aika pysähtyä. Juho ja Jouni pohtivat myös muita uramahdollisuuksia. Mietittiin toimiston valojen sammuttamista. Oli tehtävä päätös yrityksen tulevaisuudesta: lähdetäänkö kasvattamaan yritystä vai kuollaanko pois?
Yhteisen pöydän ääressä pohdittiin isännöintityöhön liittyviä henkilökohtaisia toiveita, unelmia, tavoitteita ja kiinnostuksen kohteita. Jomppe oivalsi, että pojat tarvitsevat mahdollisuuden toimia itse yrittäjinä. Vuonna 2014 käynnistettiin sukupolvenvaihdos. Samana vuonna avattiin Limingan toimiston rinnalle Oulun toimisto. Juho ja Jouni saivat lisää vastuuta, ja he saivat lähteä rakentamaan tulevaisuutta ja isännöintitoimistoa omannäköisekseen. Yhdessä linjattiin, ettei kasvua lähdetä hakemaan hinnalla millä hyvänsä, vaan otetaan kasvun askeleet itselle sopivan kokoisina, isännöintityön laadusta tinkimättä. Koko ajan oli myös selvää, että henkilöstön hyvinvointi on ykkösjuttu ja vapaa-aikoina ei tehdä töitä. Maltillisen kasvun lisäksi tavoitteena oli luoda alueen paras isännöintialan työpaikka ja paras asiakastyytyväisyys. Strategiana toimi tiivistetysti neljä Koota: Kunnioittaminen, Kuunteleminen, Kärsivällisyys ja Kiitos. Sinnikäs ja pitkäjänteinen työ alkoi näkyä. Merkittävä osoitus onnistuneesta työstä oli, kun Isännöinti Vuorma sai Vuoden 2020 Isännöintitoimisto-palkinnon.
Sukupolvenvaihdos edistyi suunnitellusti niin, että Jomppe jäi ansaitulle eläkkeelle vuonna 2022. Jomppe jätti perinnöksi palvelun korostamisen ja välittämisen kulttuurin. Juho ja Jouni toivat mukanaan vahvan ammatillisen osaamisen painottamisen ja jatkuvaan kouluttautumiseen panostamisen. Isännöinti Vuormalla asiakkaita palvelee rautainen asiantuntijatiimi, joka välittää ja pitää huolta toinen toisistaan. Asiakastyytyväisyysmittauksissa aito välittäminen näkyy kiitettävänä asiakastyytyväisyytenä. Tämänhetkisen Isännöinti Vuorman timanttisen porukan tarina on vasta alussa.
